lauantai 15. elokuuta 2015

Lukumaraton VI

Sormet jo syyhyävät ja lämmittelevät urheiluliikkeet tehty, joten kaikki on valmista maratonia varten. Päivähän on otollinen siinäkin mielessä, että kaupungissa on valmiiksi maratonin tuntua tänään juostavan Helsinki City Marathonin vuoksi... :)


Päivän varustuksena:
Vaatetus: Rennon letkeä. Ei purista eikä kiristä mistään.
Eväät: Mahdollisimman helppoa mahdollisimman nopeasti. Ja mieluiten sellaista, mitä voi kokata ja  syödä vain toisella kädellä.
Välineet: Parveketuolit tyynyillä pehmustettuina ja illan pimetessä sohvannurkka pehmeänä ja houkuttelevana tyynyjen ja viltin kera.
Kirjat: Päätinkin kuin päätinkin tarttua Jane Austenin kirjoihin ja sukeltaa 1800-luvun deittimarkkinoihin. Kirjat pinottu valmiiksi sivupöydälle odottamaan aloitusta.


Klo 10.00: Maraton alkaa!
 
Klo 10.00-11.00: Luettuja sivuja 21.
Kellon lyödessä 10.00 avasin ensimmäisen kirjan vieressä kuppi englantilaista Lady Grey -teetä (maidolla tietysti). Ensimmäiseksi kirjaksi valikoitui Emma ja ensimmäisenä haasteena olikin valita, millä kielellä kyseistä teosta lukisi. Uskokaa tai älkää, hyllystäni löytyy nimittäin KOLME versiota kyseisestä opuksesta: alkuperäiskielellä englanniksi sekä kirjan suomennos että ruotsinnos. Päädyin alkuperäiskieleen, vaikka lukunopeus onkin hieman suomea hitaampaa. Voinhan tietysti aina vaihdella lukukieltä, jos alkaa jossain vaiheessa tökkiä... :)

Nyt aurinko noussut sen verran lähelle lakipistettä, että parvekkeeni kylpee auringossa ja sanalla sanoen siellä on "kohtalaisen lämmin". Siispä päätin, että jatkan luku-urakkaani lähikirjastoni kesäpihalla. Joten palailen päivittävään kuulumisiani iltapäivällä, kun olen kotiutunut takaisin kirjastosta.

Klo 11.00-14.00: Luettuja sivuja 62 ja kuunneltuja minuutteja 66.
Kirjastossa oli mukavan viileää, mutta lopulta nälkä ajoi takaisin kotiin. Emma on lähtenyt hitaasti, mutta varmasti liikkeelle. Siirryin suomenkieliseen laitokseen, sillä kirjaston pienessä hälinässä pystyin keskittymään siihen paremmin. Jotenkin kirjan lukeminen tuntuu hieman oudolta, sillä tunnen tarinan sangen hyvin elokuvien ja tv-sarjojen pohjalta, mutta kirjaa en ole koskaan lukeut kokonaan... Vain joitain pieniä pätkiä sieltä täältä. Tosin tv-sarjat eivät anna oikeutta Emmalle niin paljon kuin se ansaitsisi. Olenkin aina pitänyt sitä vähiten Jane Austenin tarinoista. Toivottavasti kirja muuttaa käsitykseni positiivisesti. Vielä kuitenkin odottelen sitä varsinaista flow-tilaa, johon parhaimmillani lukiessa pääsen...

Myös siirtymät kirjastoon ja takaisin oli omistettu yhdelle Jane Austenin opukselle. Viisastelevan sydämen äänikirjaa kuunnellessa välimatkat sujuivat rattoisasti eikä lukuaikaa mennyt "hukkaan". Viisasteleva sydän on ehdottomasti yksi lempi-Austenini. :)

Klo 14.00-16.30: Luettuja sivuja 98 ja kuunneltuja minuutteja 66.
Viimeisen kahden tunnin aikana on alkanut tuntua siltä, että pääsen lukemisessa vauhtiin. Emma alkaa tuntua oikein mukavalta kirjalta, vaikka olenkin lukenut siitä vasta kuudesosan. Emma on kyllä varsinainen snobi ja ajoittain Harriet Smithin naiivius ärsyttää, mutta pidän todella paljon Austenin nokkelasta tavasta kirjoittaa.

Kuitenkin nälkä taas yllätti, joten ei muuta kuin ruoka uuniin. Samalla saakin hyvän hetken käydä vilkuilemassa, miten muiden maraton on edennyt.... Hyvältä näyttää! Jotkut ovat päässeet lukemisessa jo todella pitkälle. Minun osaltani ilta luultavasti jatkuu Emman parissa, ellei houkutus tarttua Viisastelevaan sydämeen kasva liian suureksi! :)

Klo 16.30-19.00: Luettuja sivuja 147 ja kuunneltuja minuutteja 66.
En malttanut vaihtaa Emmaa mihinkään toiseen kirjaan ja huomaankin pitäväni kirjasta koko ajan enemmän. On jotenkin sääli, että Highburyn kirkkoherra Elton kuvataan tv-sarjoissa ja elokuvissa niin kovin lipeväksi ja opportunistiseksi pappismieheksi, vaikka kirjassa hän tuntuu olevan nuori, hyväntahtoinen ja paljon viehättävämpi. Hän nyt vain tulkitsee Emman "paritusyritykset" hieman toisin kuin tarkoitus olisi.... Noh. Parempi niin, että kirja on parempi eikä tuota pettymystä. Onhan kyseessä yksi maailmankirjallisuuden klassikoista. Lukunopeus nyt ei ole ollut suuren suuri, mutta tunnelmat ovat sitäkin paremmat. :)

Klo 19.00-22.00: Luettuja sivuja 251 ja kuunneltuja minuutteja 66.
Puoliväli. 12 tuntia takana ja toinen samanmoinen vielä edessä. Tosin jälkimmäisestä puolikkaasta taitaa yöunet haukata aika suuren osan. Onnea kaikille, jotka ovat saaneet luku-urakkansa päätökseen ja tsemppiä niille, joilla suoritus vielä jatkuu! 

Emma on taas edennyt hyvän matkaa eteenpäin. Okei, myönnetään, että nyt, kun luin tarinaa eteenpäin, huomasin Herra Eltonin olevan vähän opportunisti.. :) Kirja on varmaan Austenin tuotannosta pisimpiä ellei jopa pisin, ja vähän näyttää siltä, etten ihan kokonaan ehdi opusta maratonin puitteissa lukemaan, mutta väliäkös tuolla. Nyt tarinassa taas alkaa tapahtua, kun kuvioihin ovat astuneet Neiti Jane Fairfax ja Herra Frank Churchill...

Nyt kuitenkin siirryn yöjaksolle, joten palailen taas aamusta jahka heräilen.

Klo 22.00-08.00: Luettuja sivuja 322 ja kuunneltuja minuutteja 66.
Huomenta! Luin illalla vielä vähän aikaa ja lukemistoksi vaihdoin Emmasta Austenin varhaisempaan tuotantoon. Uskollinen ystävänne - Kootut kertomukset sisältää  kolme kirjenovellia sekä yhden lyhyen kirjeromaanin. Illalla ehdin lukea ensimmäisen kirjenovellin Kolme sisarta, satiirin, jossa keskeisenä teemana on suostuako kosintaan ja millä ehdoin. :)

Aamusta jatkoin seuraavan kirjenovellin parissa. Rakkaus ja ystävyys, jonka Austen on arviolta kirjoittanut jo 14-vuotiaana, muistuttaa hieman melodramaattisuudellaan Northanger Abbeya... Saa nähdä, mitä sen loppu tuo tullessaan.

Nyt vielä kaksi tuntia lukuaikaa jäljellä, joten on loppukirin paikka. Nähdään kymmeneltä!

Klo 08.00-10.00: Luettuja sivuja 369 ja kuunneltuja minuutteja 66.
Ohi on! Viime päivityksen jälkeen meinasin unohtua internetin ihmeelliseen maailmaan kunnes havahduin taas lukemaan. Sain luettua Rakkaus ja ystävyys -kirjenovellin loppuun, jonka jälkeen jatkoin lopun ajan Emman parissa.

Lopputulokseen olen kovin tyytyväinen. Jos nuo kuunnellut minuutit muuttaa sivuiksi, tulisi kokonaissaldoksi noin 400 sivua, ehkä hiukan yli. Kokonaisuutena maraton oli oikein mukava kokemus taas kerran. Oli hauskaa uppoutua yhteen teemaan. Muista blogeista nappasin vinkin ottaa maratonkirjoista kuvat etukäteen ja voin todellakin suositella. Hepotti todella paljon päivitysten tekoa ja säästi aikaa. Toki kuvankäsittelyyn meni oma aikansa, joten ehkä ensi kerralla kuvat voisi käsitellä niin ikään etukäteen. Pääasiassa luin tällä maratonilla yhtä pitkää opusta, jota höystin hieman muilla kirjoilla. Ensi kerralla voisi kokeilla oikeasti lyhyitä maratonkirjoja esim. alle 250 sivuisia.... Tulisi ainakin joku kirja luettua loppuun... :)

Kiitokset kannustuksista ja mukavaa viikonlopunjatkoa kaikille!


perjantai 14. elokuuta 2015

Lukumaratonin ennakkotunnelmia

Se on täällä taas! Nimittäin blogistanian lukumaraton. Maratonin emäntänä toimii Oksan hyllyltä -blogi, mistä voit käydä lukemassa maratonin säännöt tarkemmin. Lyhykäisyydessään edessä on 24 tuntia lukuaikaa.

Tällä kertaa maraton sijoittui sopivasti viikonloppuun, joten mitään välttämättömiä menoja ei onneksi ole, kun kesätyötkin on onnellisesti takana ja koulukirjat päätin siirtää hetkeksi syrjään. Lisäksi ilmoitin kaikille kavereille olevani "varattu", jottei kukaan pahaa-aavistamaton erehdy kutsumaan kahville tai eksy yllätysvisiitille.. :)

Viime maratonissa kroppa ei niin sanotusti kestänyt, mutta nyt ollaan uusin voimin ja innolla mukana. Ajattelin aloittaa urakkani huomenna aamupäivästä. Varmaan jossain klo 10-11 aikoihin. Vielä siis ilta aikaa pohtia, mitä luettavien pinoon laittaa... Olen hieman kahden vaiheilla. Pari viikkoa sitten olin varma, että pitäisin Jane Austen -maratonin, mutta nyt viime päivinä ajatus tiiliskivimaratonista on myös alkanut houkuttaa. Esimerkiksi Potterin viimeinen osa olisi sopivasti uusintakierrokselta vielä lukematta... Myös Raija Orasen Aurora-kirja sekä Donna Tarttin Tikli kutsuvat seireenien lailla kirjakaappini lasiovien takana.

Siinäpä vasta pulma....

torstai 25. kesäkuuta 2015

Lukumaraton V (päivittyvä)

Vihdoin ja viimein uskaltaudun minäkin osallistumaan viralliseen lukumaratoniin! Kyseessä on siis Blogistanian viides kesälukumaraton, jonka säännöt voit käydä lukemassa täältä. Nyt kun kerrankin kesätöistä sattui vapaapäivä ja päiviä kestänyt migreenikin helpotti, en keksi enää yhtään tekosyytä olla osallistumatta! Ja ehkä maratoonaaminen tekee hyvää hienoiselle luku- ja bloggausjumille. :)

Lukumaratonini starttaa jo tänä iltana klo 22 (virallinen päivä siis huomenna perjantaina) ja pyrin päivittelemään kuulumisia maratonin edetessä.
Nyt pitäisi vielä päättää, mitä sitä lukisi. Pitäisikö valita monta lyhyttä vai yksi tiiliskivi?? Miten te aiemmin maratoonanneet olette lukemistonne valinneet?

Tsemppiä kaikille muillekin ja antoisaa maratonpäivää!

Klo 22:00: Maraton alkaa...

Klo 22:00-23:00: Luettuja sivuja 48.
Pannarit oli paistettu ja teekupponen höyrysi, kun tunti sitten aloitin luku-urakkani. Ensimmäiseksi maratonkirjaksi valikoitui Alan Bradleyn: Kuolema ei ole lasten leikkiä. Kyseessä on Flavia de Luce -sarjan toinen osa, ja kuten olette saattaneet maaliskuun postauksesta lukea, tykästyin kovin sarjan ensimmäiseen osaan, joten odotukset ovat korkealla. Ainakin ensimmäiset luvut lupailevat hyvää...
Saa nähdä kuinka myöhään illan lukuosuus venyy. Aamulla nähdään. Öitä!! :)

Klo 23:00-08:00: Luettuja sivuja 62.
Huomenta! Pitkään en illalla jaksanut lukea, sillä migreeni muistutteli taas itsestään. Nyt on siis kahdeksan tuntia unta takana ja 14 tuntia maratonia edessä. Toivokaamme parasta, ettei päänsärky pilaa koko maratonia! Nyt lukeminen jatkukoon...

Klo 08:00-12:00: Luettuja sivuja 112.
Ei nyt mene ihan niin kuin Strömsössä. Migreeni sen kun jatkuu, mikä tarkoittaa sitä, ettei lukemista pysty harjoittamaan samalla intensiteetillä kuin oli alunperin tarkoitus. Vähän samanlainen fiilis kuin olisi lähtenyt juoksemaan maratonia ja 10 kilometrin jälkeen jalkaan iskee sellainen kramppi, että matka jatkuu hitaasti nilkuttaen (jos jatkuu). Nyt täytyy vain keventää tahtia reilusti ja pyrkiä lepäämään mahdollisimman paljon, jotta olo helpottaisi. Kirjassa ei ainakaan ole mitään vikaa, päinvastoin. Tsemppiä muille maratoonareille! Toivottavasti selviätte vammoitta maaliin.

Klo 12:00-18:00: Luettuja sivuja 266.
Päivä on edennyt melkoisessa horroksessa. Välillä lukien, mutta suurimmaksi osaksi nukkuen. Noh. Hiljaa hyvä tulee. Olisi tietysti mukava saada luettua tuo Bradley maratonin puitteissa loppuun. 123 sivua jäljellä. 

Klo 18:00-22:00: Luettuja sivuja 354.
Ohi on! Ihan en kirjaa loppuun saanut (35 sivua uupuu), mutta ylläityin hieman tuostakin tuloksesta. Ottaen huomioon, että nukuin ja muuten vain kasvoin sammalta suurimman osan vuorokaudesta sain melkein kokonaisen kirjan luettua. Pidän sangen paljon maratonin ideasta, että saa "virallisen" syyn hautautua kirjapinon taakse ja vain nauttia. Tällä kertaa päänsärky vei suuren lohkareen tuosta nautinnosta, mutta aina tulee uusia kertoja. Ensi kertaa odotellessa! :)

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Alan Bradley: Piiraan maku makea

Kuva Bazarin sivuilta
Kurkkupenkistä löytyy ruumis. Jotenkin tapaukseen littyy myös ällömakea vaniljapiiras, postimerkit ja kuollut jänkäkurppa. Nuorella Flavia de Luce on päättänyt ratkaista tapauksen... ja mielellään ennen poliisia.

Eletään 1950-lukua. Flavia de Luce on 11-vuotias, hieman pikkuvanha kartanontytär, joka asuu Englannin maaseudulla yhdessä yksinhuoltajaisänsä ja kahden isosiskonsa kanssa. Flavian suhtautuu hyvin intohimoisesti kemiaan ja hyödyntääkin taitojaan sisartensa päänmenoksi.

Nyt kyllä kolahti! Kirja koukutti hyvin nopeasti ja hyvin salakavalasti. En ollut lukenut pitkällekään, kun huomasinkin äkkiä olevani totaalisesti koukussa. Tarina eteni jouhevasti ja Bradley käyttää hyvin eloisaa kieltä. Tässä kohtaa täytyy myös antaa kunniaa kirjan suomentajalle Maija Paavilaiselle. Uppouduin täysillä tarinaan ilman, että olisin miettinyt hetkeäkään, että "onpa tuokin kohta vähän kökkö.."

Kirjan sanotaan muistuttavan tyyliltään Agatha Christien dekkareita, ja mikäli tämä pitää paikkaansa, täytyy minun ehdottomaasti tutustua myös tuon "dekkarikuningattaren" teoksiin..

Toiseksi, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, kirja sai minutkin innostumaan kemiasta.. :) Flavian intohimo kemiaan ja erityisesti eri myrkkyihin sai pienen luonnontieteilijän minussa heräämään. Ehkä kemia ei olekaan niin tylsää ja kuivaa, kuin olen ajatellut. Ehkä siinäkin, kuten niin monessa muussakin asiassa pätee, mitä paremmaksi tulee, sitä kiehtovammaksi asia muuttuu... Mitä mieltä te muut olette?? Mikä on teidän suhteenne kemiaan?

Itse en voi sanoa inhoavani kemiaa, mutta ne kaikki kaavat ovat aina tuntuneet sangen haastavilta...

Odotan innolla, että pääsen käsiksi sarjan seuraavaan osaan! Bongasin kyseisen opuksen perjantaina kirjastosta, joten en varmaankaan malta kovin pitkään pitää näppejäni erossa siitä.. :)

Tietoja kirjasta:
Kirjailija: Alan Bradley
Nimi: Piiraan maku makea (Flavia de Luce -sarja 1.)
Alkuperäinen nimi: The Sweetness at the Bottom of the Pie
Kääntäjä: Maija Paavilainen
Julkaistu ensimmäisen kerran: 2009
Kustantaja: Bazar (2014)
Sivuja: 389
Mistä: Kirjastosta
Arvio: 5/5

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Liza Marklund: Uutispommi

Toimittaja Annika Bengtzon asuu Tukholmassa miehensä Thomasin ja lastensa Kallen ja Ellenin kanssa. Lisäksi hänellä on hyvä työ iltapäivälehti Kvällspressenin rikostoimituksen sangen tuoreena päällikkönä. Näennäisesti Annikalla on kaikki hyvin, mutta onko sittenkään... Annikan alaiset eivät tunnu sulattavan häntä pomonaan, ja hänen mihensä mielestä Annika tekee liikaa töitä, ja joulukin on tulossa...

Tukholman olympiastadionilla räjähtää pommi, mikä saa valtavan uutismyrskyn liikkeelle. Onko tulossa olevat olympialaiset vaarassa vai onko isku suunnitellut jollekulle henkilökohtaisesti. Annika saa jutun tutkittavakseen. Juttu mutkistuu entisestään, kun tapahtumapaikalta löytyy ruumis... Kunka paljon ihmisen todellinen olemus voi erota henkilön julkisuuskuvasta? Ketä tulisi uskoa? Onko jutun tutkiminen ylipäätään turvallista?

Uutispommi on Liza Marklundin esikoisromaani, enkä ihmettele lainkaan, miksi Annika Bengtzon -dekkarit ovat niin suosittuja. Kirjat tempaavat jo alkusivuiltaan mukaansa ja lukija saa todellakin arvuutella tarinan edetessä, kuka on syyllinen. Pidän erityisesti Marklundin tavasta kirjoittaa. Hän kuvaa hyvin elävästi lehden toimituksen arkea. Teksti on soljuvaa ja helppolukuista ja sopii erinomaisesti esimerkiksi lomalukemistoksi.

Olin valinnut Uutispommin joulun välipäivien lukemistoksi, enkä joutunut pettymään. Olin edellisenä jouluna lukenut sarjan toisen osan Studio Sexin välipäiväkirjana, joten odotuksetkin olivat korkealla. Sarjahan ei etene täysin kronologisesti, ja ajoittain tuntui oudolta, että kirjassa viitattiin tuleviin osiin. Kirjan loppu oli ehkä hieman lattea, mistä vähän miinusta, mutta kokonaisuus kuitenkin oli oikein viihdyttävä.

Osallistun kirjalla Kirjallinen retki Pohjoismaihin -haasteeseen.

Tietoja kirjasta:
Kirjailija: Liza Marklund
Nimi: Uutispommi (Annika Bengtzon -sarja 1.)
Alkuperäinen nimi: Spängaren
Kääntäjä: Outi Knuuttila
Julkaistu ensimmäisen kerran:1998
Kustantaja: Otava (2010)
Sivuja: 382
Mistä: Kirjastosta
Arvio: 3,5/5

perjantai 6. helmikuuta 2015

Lukuaikaa ja lukurauhaa

En voi uskoa, että nyt on jo helmikuu! Tammikuu meni yhdessä hujauksessa kaikkien koulukiireiden keskellä. Kaiken häsläyksen keskellä en oikein osaa rauhoittua ja ottaa lukemiselle aikaa. Tuntuu, että aina on kiireellisempää tekemistä.

http://www.kirjasaatio.fi/attachements/2014-12-10T08-21-5615.jpg
Kuva Suomen Kirjasäätiön sivuilta
Siispä päätin osallistua Suomen Kirjasäätiön julistamaan Lukurauhaan tulevana sunnuntaina.
Tapahtuman facebook-sivuilla kuvaillaan tulevaa Lukurauhaa näin:

Kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin. 

Sunnuntaiksi 8. helmikuuta Suomen Kirjasäätiö julistaa kaikelle kansalle yleisen ja yhtäläisen LUKURAUHAN. Tarkoitus on rauhoittaa koko päivä kirjojen lukemiselle.
Luetaan tai kuunnellaan kirjaa, yksin tai yhdessä, kotona tai kylässä, kaikessa rauhassa. Luetaan ääneen lapselle tai vanhukselle, kokoonnutaan lukupiiriin tai vetäydytään omaan nojatuoliin. Vai pidetäänkö juhlat teemalla OKM – oma kirja mukaan?

LUKURAUHAN LAKI
1§ Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja.
2§ Yhdessä lukeminen on sallittu.
3§ Yksin lukeminen on sallittu.
4§ Toisille lukeminen on sallittu.
5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty.
6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty


Kirjaa en ole  vielä sunnuntaille valinnut, mutta helmikuussa tulen jatkamaan keskeneräisten kirjojen parissa. Lisäksi helmikuun uusintalukuun pääsee ainakin Hovimäki-sarjan toinen osa sekä mahdollisuuksien mukaan marraskuussa uusintalukua vaille jäänyt Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi.

Mistä te nipistätte aikaa lukemiseen kiireen keskellä? Pidättekö omia "lukurauha"-päiviä vai kuuluuko muutama sivu joka ilta osana iltarutiineja??

torstai 1. tammikuuta 2015

Uusi vuosi & Uudet haasteet

Uusi vuosi on käynnistynyt ja itse olen ainakin innoissani suunnittelemassa kirjallista vuottani 2015. Olen koostamassa itselleni uutta (kunnollista) TBR-listaa, jonka julkaisen lähipäivinä, jahka saan sen valmiiksi. Uuden TBR-listan kirjat löytyvät kaikki omasta hyllystäni.

Viime vuoden loppupuoliskolle olin valinnut uusintakierrokselle iki-ihanat Harry Potterit, joista viimeisiä osia en lukujumin ja kiireiden takia ehtinyt lukea. Mutta eiköhän asia korjaannu tämän vuoden puolella.

Tämän vuoden uusintalukukirjoiksi olen valinnut Hovimäki-sarjan. Tavoitteena on lukea yksi osa kuukaudessa, jolloin koko kuusiosainen sarja on luettu kesäkuussa.

Lisäksi olen valinnut tämän vuoden haasteeksi Annamin Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteen. Odotan innolla uusia tuttavuuksia Pohjoismaista, mahtavia tarinoita ja hyisiä dekkareita!

Joululahjaksi sain varmaan yhden kirjafriikin toivelahjan, nimittäin ison kirjahyllyn! Vielä pari viikkoa täytyy odotella toimitusta, mutta voi sitä riemua, kun kirjoja saa järkkäillä uudella tavalla ilman, että hylly pursuaa kirjoista monessa kerroksessa... Lisäksi sain myös hitusen täytettä vielä hetken ylitäyteen kirjahyllyyni, nimittäin Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -trilogian ensimmäisen osan. Sopivasti Pohjoismaista haastetta ajatellen! :)

Mahtavaa uuden vuoden alkua kaikille! Tuokoon se iloa ja onnea, haasteita ja seikkailuja... :)