Lukuaikaa ja lukurauhaa

En voi uskoa, että nyt on jo helmikuu! Tammikuu meni yhdessä hujauksessa kaikkien koulukiireiden keskellä. Kaiken häsläyksen keskellä en oikein osaa rauhoittua ja ottaa lukemiselle aikaa. Tuntuu, että aina on kiireellisempää tekemistä.

Kuva Suomen Kirjasäätiön sivuilta

Siispä päätin osallistua Suomen Kirjasäätiön julistamaan Lukurauhaan tulevana sunnuntaina.
Tapahtuman facebook-sivuilla kuvaillaan tulevaa Lukurauhaa näin:

Kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin. 

Sunnuntaiksi 8. helmikuuta Suomen Kirjasäätiö julistaa kaikelle kansalle yleisen ja yhtäläisen LUKURAUHAN. Tarkoitus on rauhoittaa koko päivä kirjojen lukemiselle.
Luetaan tai kuunnellaan kirjaa, yksin tai yhdessä, kotona tai kylässä, kaikessa rauhassa. Luetaan ääneen lapselle tai vanhukselle, kokoonnutaan lukupiiriin tai vetäydytään omaan nojatuoliin. Vai pidetäänkö juhlat teemalla OKM – oma kirja mukaan?

LUKURAUHAN LAKI
1§ Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja.
2§ Yhdessä lukeminen on sallittu.
3§ Yksin lukeminen on sallittu.
4§ Toisille lukeminen on sallittu.
5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty.
6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty

Kirjaa en ole  vielä sunnuntaille valinnut, mutta helmikuussa tulen jatkamaan keskeneräisten kirjojen parissa. Lisäksi helmikuun uusintalukuun pääsee ainakin Hovimäki-sarjan toinen osa sekä mahdollisuuksien mukaan marraskuussa uusintalukua vaille jäänyt Harry Potter ja Puoliverinen Prinssi.

Mistä te nipistätte aikaa lukemiseen kiireen keskellä? Pidättekö omia "lukurauha"-päiviä vai kuuluuko muutama sivu joka ilta osana iltarutiineja??

Keskeneräisten kirjamaraton

Melko rankan viikon päätteeksi päätin ryhtyä ex tempore -kirjamaratoniin. Koulukin alkoi kunnolla vihdoin, mikä toi taas mukanaan kiitettävän määrän kirjoja, joita pitäisi lukea. Ajattelin kuitenkin pyrkiä siihen, että hoidan kouluasiat viikolla ja viikonloppuisin saan sitten hyvällä omallatunnolla syventyä muun kirjallisuuden pariin.

Tänä viikonloppuna päätinkin sukeltaa kirjojen maailmaan oikein urakalla! Valitsin maratonkirjoikseni kaikki keskeneräiset kirjani ja tavoitteena olisikin saada jokunen niistä luettua loppuun. En pyri mahdollisimman suuriin sivumääriin, vaan tarkoitukseni on rentoutua ja nauttia lukemisesta.

Päivitän tekstiä päivän kuluessa, joten tervetuloa mukaan!

Klo 11.30 Maraton alkaa!!

Klo 13.36: Luettuja sivuja 95. 

Aloitin maratonin Sarah Lotzin kirjalla Kolme. Kirja on ollut minulla kesken jo useamman viikon, mutta viimeiseen kahteen viikkoon en jotenkaan ole osannut tarttua siihen. Nyt kuitenkin kirjan eräpäivä lähestyy (taas kerran), joten tavoitteena olisi lukea kirja viikonlopun aikana loppuun. Täytyy myöntää, että tarinassa on sangen karmivia piirteitä. Mistä lie johtuu, että juuri lapset tekevät tarinoista erityisen karmivia? En ole aivan varma, pidänkö kirjasta vai en, mutta omalla tavallaan tarina vie mukanaan eikä kirjaa voi jättää kesken...

Lukuympäristöksi valikoitui parveke. Vilttien alla ja villasukat jalassa on mukavaa lueskella raikkaassa syysilmassa!


Klo 15.49: Luettuja sivuja 198.
 
Siirryin edellisen päivityksen jälkeen lukemaan Enid Blytonin Viisikko aarresaarella -kirjaa. Kirja on osa nuortenkirjat-projektiani. Sain luettua kirjan loppuun, jotten HURRAA!!! Maratonin ensimmäinen keskeneräinen kirja on luettu loppuun! :)
Kirja ei suinkaan yltänyt lähellekään rakkaimmat nuortenkirjat -listalleni, mutta ihan viihdyttävä seikkailukirja oli kyseessä. Tosin päälimmäisenä lähinnä jäi kirjasta mieleen, että lapset syövät kirjassa KOKO AJAN! :)

Tässä tulee itsellekin nälkä.


Klo 17.21: Luettuja sivuja 244.

Viisikon eväiden kuvailu oli sen verran perusteellista, että minunkin oli aika syödä hieman välipalaa. Samalla sain tarttua yhteen ehdottomasti rakkaimpaan kirjaani, nimittäin Hellevi Salmisen Siipiä vaille enkeliin. Kirjaan, joka saa minut itkemään kerran toisensa jälkeen. Jotenkaan en osaa lukea kyseistä kirjaa kovin nopeasti. Ehkä en halua luopua sen vangitsevasta ja ajattomasta tarinasta. Tarinasta henkisistä ristiriidoista, luopumisen tuskasta, mutta ennen kaikkea sisäisestä rauhasta. 

Kohta voisikin siirtyä kokkailemaan iltaruokaa, jahka pääraaka-aine on sulanut... Samalla voisi lepuuttaa hieman silmiä ja siirtyä äänikirjan maailmaan.


Klo 20.12: Luettuja sivuja 299 + 1h 25 min äänikirjaa.

Olivat lihat vielä osittain umpijäässä, joten pujahdin ensin Likusteritielle Harry Potter -sarjan viidennessä osassa. Feeniksin kiltaa olin aiemmin ehtinyt aloittaa vain hiukan, mutta se verran kuitenkin, että kirja pääsi keskeneräiseten joukkoon. Odotan innolla, mitä tämä lukukerta tuo tullessaan, koska kyseessä on ollut yksi suosikki-Pottereistani!

Kokkaillessa tarvitsin kuitenkin niin molempia käsiä kuin silmiäkin, joten siirryin äänikirjaosastolle. Enni Mustosen ihanissa Järjen ja tunteen tarinoissa olen jo edennyt neljänteen osaan, Sidotut, ja vuoteen 1913.  Täytyy myöntää, että aika on kulunut yllättävän nopeasti suhteessa luettuihin sivuihin. Noh, eihän kyse olekaan urheilusuorituksesta vaan rentoutumisesta!

Veikkaan, että loppuilta tulee vietettyä Harry Potterin seurassa. Sen verran katse harhailee kohti tiiliskivimäistä opusta! :) Toivottavasti teillä muillakin on ollut antoisa kirjallisuuspäivä, olet sitten ollut Turun kirjamessuilla tai ihan vain kotosalla.. :)


Klo 8.56: Luettuja sivuja 368 + 1h 25 min äänikirjaa.

Huomenta. Illalla luin vielä jonkin tuos seitsemisenkymmentä sivua Potteria ennen nukkumaan menoa. Tosin Potterin lisäksi harhauduin melkein tunniksi tutkimaan Helsingin kirjamessujen ohjelmaa ja pohtimaan, mitä eri haastatteluja olisi pakko päästä kuuntelemaan... Noh, onhan tässä vielä muuutama viikkoa aikaa pohdiskella.

Mutta palataanpas aiheeseen. Maratonia jäljellä vielä kaksi ja puoli tuntia. Siispä loppukirin paikka! Palaan varmaan vasta iltapäivästä kirjoittelemaan maratonin lopputunnelmia, siihen asti Näkemiin!

Klo 11.30: Maraton ohi!!

Luettuja sivuja 448 ja kuunneltuja minutteja 118 eli lähes kaksi tuntia.

Olin kaikin puolin tyytyväinen ensimmäiseen lukumaratooniini. Loppuun luettuja kirjoja ei alun suunnittelusta huolimatta tullut kuin yksi, mutta tavoitteet rentoutumisesta ja kirjamaailmaan uppoutumisesta toteutuivat täysin!

Aion maratoonata varmasti toistekin. Ensi kerralla voisi kokeilla jotain tiiliskiveä... :)

Kesken jäänneistä ja keskeneräisistä

Kuva Teoksen sivuilta

Onko teille koskaan käynyt niin, että alatte lukea jotakin kirjaa ja huomaatte noin kymmenen sivun jälkeen, ettette ole ymmärtäneet sanaakaan?? Minulle on! Eikä kyseessä ole vieraskielinen vaan täysin supisuomalainen kirja. 

Itselläni tuorein esimerkki on Mari Peuran Ja taivaan tähdet putoavat. Aloitin kirjan lukemista suurella mielenkiinnolla, koska takakansiteksti antoi odottaa paljon. Pääsin tosiaan varmaan ensimmäiset viisi sivua alusta, kun huomasin, etten pysynyt lukemani perässä. Ajattelin ensin, etten ollut vain keskittynyt ja luin alusta uudelleen. Seuraavien viiden sivun jälkeen olin taas saman ongelman edessä. En taaskaan ollut ymmärtänyt lukemaani. 

Miten siis voi olla mahdollista, etten ymmärrä omalla äidinkielelläni kirjoitettua tekstiä?? Ystäviäni jo nauratti, kun yritin epätoivoisesti selittää, että "oli se kyllä suomeksi, mutta en ymmärtänyt siitä mitään". Varmasti kyseessä on ihan hyvä teos, mutta minulla kirja jäi valitettavasti kesken tuon kymmenen sivun jälkeen...

Olen pohtinut näitä kesken jääneitä kirjoja viime päivinä yllättävän paljon, sillä yleensä en osaa jättää kirjoja kesken. Oli kyseessä kuinka tylsä tai huono kirja, minun on silti luettava opus loppuun ennemmin tai myöhemmin. Ajattelen ehkä osittain naiivistikin, että kirja saattaa kyllä parantua loppua kohden. Joskus näin on käynyt, joskus taas ei. Miten teillä muilla? Jätättekö te herkästi kirjan kesken, jos se ei heti nappaa??

Toinen tällä hetkellä minua vaivannut ongelma (jos sitä voi ongelmaksi kutusua) on keskeneräisten kirjojen määrä. Mikäli laskin oikein, minulla on kuusi tai seitsemän kirjaa kesken! Kolmea luen vain päiväsaikaan, koska jännitän, että kirja muuttuu liian pelottavaksi. Tästä johtuen iltaisin luen jotain toista kirjaa, kuten Hellevi Salmisen Siipiä vaille enkeliä tai Harry Potterin neljättä osaa hieman tunnelmasta riippuen. Eikä tässä suinkaan kaikki! Käsilaukkukirjana aloitin Jan Guilloun Sillanrakentajat Miki-kirjaa. Samoin olen myös aloitellut Viisikko-sarjan ensimmäistä kirjaa. Ja kaiken kaaoksen keskellä yritän pohtia, missä välissä ehtisin jatkaa Madridissa aloittamaani Mark Heprinin Talvista tarinaa. Lisäksi pakkaa sekoittavat vielä kirjaston palautusaikataulut, kun jotakin kirjaa ei voikaan uusia varauksen tai uutuutensa vuoksi... Mikä soppa!

Onko muilla ollut kokemuksia vastaavasta ja miten olette siitä selviytyneet??