perjantai 18. heinäkuuta 2014

Loppukesän poiminnat ja henkilökohtainen haaste

Huh huh! En voi uskoa, että ollaan jo yli heinäkuun puolivälin! Miten aika on voinut mennä näin äkkiä?? Luultavasti tiiviillä kesätyötahdilla on osuutensa asiaan... Kyllä, ihmiset sairastelevat myös kesällä. Niinpä luku- ja erityisesti bloggausaikani on ollut hyvin rajallista.


Loppukuulle ja elokuulle olen poiminut mm. Tommi Kinnusen Neljäntienristeyksen, Parinoush Sanieen Kohtalon kirjan, Pirjo Tuomisen Kotiopettajan ja uusimman Dan Brownin. Tietenkään unohtamatta kuukausittaista Potter-annosta, joista heinäkuun listalla on sarjan toinen osa Harry Potter ja Salaisuuksien kammio. Millaisia kokemuksia teillä on kyseisistä kirjoista? Onko joku sellainen mistä piditte todella paljon? Entä onko joku osoittautunut pettymykseksi?.

Työkiireiden takia en kesällä ehtinyt osallistua kumpaankaan lukumaratoniin, joten päätin kehittää itselleni pienen henkilökohtaisen haasteen, johon toki saa halutessaan liittyä mukaan. :) Nyt nimittäin lukulistallani on rakkaimmat nuortenkirjat, joiden avulla olen availlut ovia kirjamaailmaan. Uusintalukuun pääsevät mm. Merja Jalon Nea-sarja, Jean Estorialin Anne-kirjat ja Leena Walleniuksen Lotan lentoemäntäkokemukset. Unohtamatta Mary Hoffmanin Stravaganza-sarjaa.

Rakkaimpien nuortenkirjojen lisäksi lukulistalle päsee myös kirjasarja, josta en ole koskaan lukenut yhtään osaa, nimittäin Enid Blytonin Viisikko-sarja. Sarja on niin klassinen, että on jo puhdasta yleissivistystä lukea se. Mitkä ovat teidän nuortenkirjasuosikkinne??

11 kommenttia:

  1. Oi niitä on paljon! Hevoskirjoista Piglet- ja Britta-kirjat, joista kirjoitin Kirjavuoreenkin. Astrid Lindgrenin Yksityisetsivä Kalle Blomkvist ja Kalle Mestarietsivä. Ryöstetystä Rasmuksesta en tykännyt yhtä paljon. Buckeridgen Jennings-sarja. Sitten on paljon sellaisia poikien seikkailukirjoja, joiden nimiä en edes muista, mutta tiedän, että meillä kotona (siis lapsuudenkodissani) on ne jossain hyllyssä. Pitäisi etsiä, kun pääsee seuraavan kerran käymään siellä.

    Luin muuten Nea-kirjojakin alkukesästä, kun tapoin aikaa lähikirjastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Astrid Lindgrenin kirjat ovat kyllä ihania! Ja olet aivan oikeassa siinä, että ihania nuortenkirjoja on todella paljon!!

      Yritän laittaa lähiaikoina postauksen kahdesta ensimmäisestä Nea-kirjasta ja kuulen myös mielelläni, mitä mieltä muut ovat niistä. :)

      Poista
  2. Äh, ei kai tämä kadottanut kommenttiani kokonaan? Viime päivinä tämä on joillekin kommenteilleni tehnyt niin. En muista, onko sinulla kommenttien valvontaa, eikä tähän tullut mitään tekstiä, että kommentti julkaistaan hyväksymisen jälkeen, joten pahaa pelkään. Hermostun kohta Bloggeriin, koska aina pitkät kommentit häviävät. :(

    Kohtalon kirja on yksi parhaita tänä vuonna lukemiani kirjoja. Potterit ovat aivan ihania tietenkin, vaikka kakkonen kuuluukin vähiten mieleisiin.

    Kaikki mainitsemasi nuortenkirjasarjat ovat minulle tuttuja. Lotan luin alkuvuodesta uudestaankin, ja haluaisin uusintalukea myös muut osat. Muita suosikkejani olivat muun muassa Animorphsit, Arkki 1, Replicat, Redwallit, Pernin lohikäärmeritarit, Sofian maailma, Potterit tietenkin, Neiti Etsivät, Kapteeni Sinikarhun 13 ja 1/2 elämää, Aavekaksoset, Kunhan Helen tulee jne.. Lista jatkuisi aivan loputtomasti. Nyt aikuisena olen löytänyt lisää nuortenkirjasuosikkeja, muun muassa Genesiksen ja Unwind-sarjan. Onneksi hyvät nuortenkirjat toimivat aikuisenakin luettuina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentti tuli perille, kiitos siitä! Minulla on kyllä kommenttien valvonta käytössä ja pyrin hyväksymään kommentit aina mahdollisimman pian. Pyrin kommenttien valvonnalla vähentämään roskapostia ja koska olen kuullut siitä numerotunnistus-systeemistä niin paljon negatiivista, päätin, että kommenttien valvonta olisi parempi ratkaisu.

      Aikaisemmin Potter 2 ei ole kuuluunut suosikkeihini, mutta jostain syystä nyt vastikää lukiessani sen pidin siitä yllättävän paljon... jännää.... Itsekin olen Replicat kaikki aikoinaan lukenut, mutta alkuosien jälkeen alkoivat toistaa itseään liikaa, joten alkoivat lähinnä ärsyttää...

      Voi, Sofian maailma! Kuikahan monta kertaa sen olen joskus suunnitellut lukevani ja muutamaan kertaan aloittanutkin. Ja siihen se on sitten jäänyt. En ole päässyt alkua pidemmälle. Joitakin vuosia sitten luin joulukalenterina Jostein Gaarderilta Joulumysteerio-kirjan, joka oli aivan mahtava, joten eiköhän tuo Sofian maailmakin tule vielä jonain päivänä luettua.. :)

      Poista
    2. Juu ymmärrän, minullakin on kommenttien valvonta päällä vanhemmissa teksteissä. Minua vain hämää, koska yleensä kommentoinnin jälkeen pitäisi tulla teksti "Kommentti näytetään hyväksynnän jälkeen." ja ekalla kommentointikerralla sitä ei tullut. Jos sitä ei tule, joudun vain arvailemaan, meniköhän se perille, ja viime aikoina on tainnut melkein yleisemmin tuon tekstin puuttumisen jälkeen olla niin, että kommentti ei syystä tai toisesta ole mennyt lainkaan läpi.

      Minulle Sofian maailma oli ensikosketukseni filosofiaan ala-asteikäisenä. Tarvittiin tietysti muutakin (esim. lukion mahtava filosofian opettaja) ennen kuin päätin, että filosofia on ihan minun juttuni, mutta kuitenkin Sofian maailma on minulle todella rakas kirja. Suosittelen. :)

      Poista
    3. Eikö sinulla muuten nyt olen molemmat päällä? Sekä numerotunnistus että kommenttien valvonta. Ainakin minulta tämä pyytää myös numerotunnistusta.

      Poista
    4. Joo, kyllä niihin pitäisi tulla se "Kommentti näytetään hyväksynnän jälkeen". Minulle sii perille tuli vain tuo ensimmäinen kommentti. Toivottavasti asia kuitenkin ratkeaa pian.. :)

      Ihanko totta! Siis, että kysyy myös numerotunnistuksen. Se ei ole kyllä ollut tarkoitus, joten kiitos informaatiosta, yritän poistaa sen numerovarmennuksen, koska olen kuullut niin paljon, että haittaa kommentointia.

      Meilläkin lukiossa aivan mahtava filosofian opettaja, mutta kuitenkaan aine ei ole koskaan napannut samalla tavalla kuin historia tai psykologia. Ehkä hieman liian ympäripyöreää minulle.. :) (nyt vain kuulen mielessäni: eikö psykologia sitten ole ympäripyöreää...)

      Poista
    5. Sain Sofian maailman joululahjaksi muistaakseni viidennellä luokalla. Rupesinkin lukemaan sitä innokkaasti. Kun päästiin mystikoihin ja maailmaan sulautumisen kokemuksiin, tarina rupesi kuitenkin tuntumaan niin hurjalta, että piti mennä isän ja äidin väliin nukkumaan, vaikka olin jo iso tyttö. :D

      Poista
    6. Minäkin lainasin kirjan serkultani joskus viidennellä-kuudennella ollessani, mutta en päässyt alkusivuja pidemmälle. Muistan päässeeni siihen asti, kuin ensimmäisen kerran alkoi pohdinta, kuka minä olen. (taitaa olla jossain sivulla 10 :D ) Toivottavasti näin vanhempana pääsen pidemmälle, koska kyseessä on kuulemma oikein hieno teos.

      Poista
  3. Tässä vielä linkki mainitsemaani kirjoitukseen, kun näköjään unohdin sen: http://kirjavuori.blogspot.fi/2014/06/harmaita-ruotsalaisia-poneja.html

    Mielenkiintoista kuulla, mitä mieltä olet Nea-kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvä kirjoitus hevoskirjoista. Ja täytyy myöntää, että olen kanssasi aika samaa mieltä. Usein, heppakirjojen ongelma on juuri se, että ratsastus on päähenkilöiden "piilevä kyky", joka paljastuu, kun päähenkilö pääsee ensimmäistä kertaa hevosen selkään. Tämän jälkeeen onkin sitten tuhkimotarina valmis. :) Mutta kyllä hyviäkin heppakirjoja on kohdalle osunut.... onneksi. Muun muassa nuo mainitsemasi Heddi Böckmannin Sandra-kirjat.

      Poista

Piristit juuri päivääni! Suurkiitos kommentistasi.